torstai 8. joulukuuta 2011

94

Nyt loppuu skinny girl diet! 11 päivää mää sitä jaksoinkin. Oon todellakin huomannut, että tuo ahdistaa mua paljon enemmän kuin se, että syön sen verran kuin vain haluan tai jaksan tai kuin mun on pakko. Huomisesta lähtien syön joka päivä 0-800 kaloria. 1000 on EHDOTON maksimi. En varmasti syö sitä enemmän. Keväällä laihdutin tällä keinolla ja laihduin sillon 48 kiloiseksi. Yksinkertaisesti: Syön niin paljon kun haluan, mutta alle 1000 kaloria. Joinakin päivinä en pysty/halua syödä juuri laisinkaan ja silloin kun on joku juhlapäivä niin tiedän, että saan syödä tuon 1000 kaloria eikä mun tarvitse turhaan ahdistua:) Kokeilen tätä nyt taas vähän aikaa ja jos tää ei tällä kertaa toimi niin palaan takaisin skinny girl diettiin.

En ollut tänään laihtunut yhtään, mutta eilen laihduinkin sen 600g joten en ihmettele. Huomenna on ne pikkujoulut ja koko päivän kalorisaldo on siis max 1000, mutta varmaan jää allekkin, koska en ajatellut syödä koko päivänä mitään muuta kuin sitten siellä.


Koulussa menin siis tänään syömään, koska olen luvannut itselleni, että saan mennä torstaisin syömään koulussa, koska minulla on se 3 tuntia liikuntaa. Tuntui, että kaikki tuijottivat ruokailussa kun otin 3 kasvispullaa ja vähän perunamuussia. Tuntui lihavalta. Niskassa poltteli kaikkien katseet: "Miksi tuo on tullut syömään, ei sen tarvitsisi syödä haha" "Hyi katso nyt nuita jalkoja, huomaa, että on ruoka maistunut" "Läskin dietti taisi loppua lyhyeen hahaha"

Todellisuudessa kukaan ei varmaankaan edes kiinnittänyt minuun huomiota. En tiedä. Silti ahdisti.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

93

Eilen en ollut laihtunut yhtään, mutta tänään -600g!! Eli olen nyt laihtunut yhteensä 5.4kg:) Sovitin tavoite housujani ja ne menivät jalkaan! Uskomatonta. Kun olin painavimmillani niin ne eivät nousseet polvea ylemmäs, mutta nyt sain ängettyä ne jalkaan ja sain jopa vetoketjun kiinni. Ei niitä vielä voi käyttää, koska ne on niin tiukat etten voi edes kävellä, saati sitten hengittää niissä kunnolla, mutta olen iki onnellinen, että ne menivät päälle!


Perjantaina vietämme pienen kaveriporukkamme kanssa pikkujoulua.. Ajattelin, että jos siirtäisin kaikki lauantain kalorit perjantaille ja perjantaina söisin pikkujouluissa enemmän ja sitten lauantaina paastoaisin. En tiedä saako tuossa dietissä tehdä niin, mutta en halua tuohon epäonnistumisen rasteja jos en edes ole sortunut! Loppujen lopuksihan siitä tulee kuitenkin sama määrä syötyjä kaloreita:) Koska lauantain voi ihan hyvin paastota, koska olen yksin kotona, mutta perjantaina en halua herättää epäilyksiä..


 "Faible eksää ota ruokaa vai söitkö sä jo sun lautasenkin?" *naurua* "Eikun mulla on vaan vähän huono olo.."
Mun kaverit ei oo vielä ymmärtäny etten tosiaan oo enää aikomassa syödä koulussa kouluruokaa, paitsi torstaisin kun mulla on 3h liikuntaa.  Odotan, että millon ne lopettaa piikittelyn tosta aiheesta. Kai ne kohta kyllästyy.
"Ookko sä jollain dietillä vai?" *naurua* Vastaukseksi yhdyn nauruun ja pudistelen päätä, voi kun te tietäisitte.


maanantai 5. joulukuuta 2011

92

Paino oli laskenu -800g perjantaista! Kolmessa päivässä -800g on mun mielestä jo hyvin! :) Otin tänään itsestäni kuvia ja mietin tosi paljon, että viittisinkö laittaa jonkun tänne.. Ehkä tää auttaa mua nyt laihuttaa entistä kovemmin.. Poistan tän kuvan kyllä varmaan kohta..


Vaikka tää kuva antaakin aika paljon anteeksi sillä, että en seiso ja että ihan mun reiden leveintä kohtaa ei näy niin silti aivan järkyttävää..
Mun reidet ei näytä hyvältä varmaan ees sillon jos oisin 10 kiloaki laihempi.

Huomenna on itsenäisyyspäivä ja meillä on kotona myös itsenäisyyspäivä ateria.. Ja mulla on huomenna vielä 300 kalorin päivä.. Eli toisinsanoen en voi syödä koko päivänä muuta kun sillä aterialla jotain. Toivottavasti pystyn skippaan muut ruuat!


Millon laihtumisen alkaa huomaamaan? Tai siis paljonko pitäisi laihtua. Oon nyt laihtunut lähes 5 kiloa enkä huomaa mitään eroa paitsi, että yhdet farkut jotka oli mulle tiukat niin on nyt löysemmät.. Puoltoista vuotta sitten kun painoin 45 kiloa ja olin nähnyt papan viimeksi kun painoin 54 kiloa, niin pappa sanoi mulle silloin, että: "Faible, sun pitää muistaa syyä tai siitä saattaa tulla sairaus". Tuolla lailla se sillon mulle sanoi. En tiiä mitä se tolla tarkoitti, mutta luulen, että se oli ehkä huomannu mun laihtuneen? Ehkä, en tiedä.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

91

Eilen en käynyt vaa'alla, enkä tänään käy, mutta huomenna sitten. En halua, että vaa'alla käymisestä tulee taas pakko niin kuin joskus oli ja kävin päivässä jopa useita kymmeniä kertoja vaa'alla..
Onneksi laihtuminen on nopeampaa kuin lihominen, sillä parantumismyönteisen 6kk aikana lihomia kilojani en haluaisi laihduttaa pois puolta vuotta.. Ehkä jo kuukauden päästä olen laihtunut kaikki lihotut kilot takaisin!


Outoa, että on jo joulukuun 4. päivä ja ei ole lunta! Ja muutenkin on näin lämmin. Lunta saisi kyllä tulla, mutta ei enempää pakkasta. Muutenkin joudun laittamaan kauheasti vaatetta päälle kun on koko ajan niin kylmä! Illalla saan unen vasta kun olen laittanut villasukat jalkaan ja olen kahden peiton alla, aamulla silti aina herään kylmyyteen. Joulun jälkeen voisi tulla jo huhtikuu!


Tänään syömiset on mennyt taas dietin mukaan ja kieltäydyin pizzasta ja joulutortuistakin:) Nyt en aio enkä voi sortua, vaikka sortuminen pelottaa ihan kauheasti.. Noudatan nyt vain tota diettiä niin kaikki menee hyvin niinhän?

Ps. Sain itseni puhuttua pois mummolan reissulta, eli minun ei siis tarvitse mennä sinne ja saatan pystyä paastoamaan lauantain!! Jos nyt muu perhe siis lähtee sinne..

perjantai 2. joulukuuta 2011

90

Eilen en ollut laihtunut yhtään.. Joten en sitten syönyt eilen paljon ollenkaan.. Tänään olin sitten taas laihtunut 200g. Eli olen nyt laihtunut 4 kiloa yhteensä.
Otin eilen mittoja ja vertasin viikko sitten mittaamiini tuloksiin. Senttejä oli lähtenyt joka puolelta mm. kummatkin reidet 2cm ja vyötärö oli kaventunut 3cm! Eli kai minä sitten oikeasti laihdun, kun on käynyt mielessä, että vaaka huijaa vaan. Myös farkut jotka ostin n.1kk sitten kun olin 4kg painavampi olivat silloin minulle tiukat ja nyt ne on paljon väljemmät! Vielä kun laihdun toiset 4kg niin käyn ostamassa uudet farkut.


Nykyään en käy enää koulussa syömässä kuin harvoin. Se on ihanaa kun uskallan nyt olla menemättä syömään. Ennen mua ahdisti koko aamupäivän tunnit, että kohta ruokailu, kohta ruokailu, kohta ruokailu.. Mutta nyt oon vaan sanonu, että en tuu syömään ja keksiny jonku syyn:) Ajatelkoot ja juorutkoon mitä vaan, en välitä. "Haha mitä toi läski kuvittelee tekevänsä kun ei tuu syömään? Onkse jollain dietillä vai? Hahahaha läski luulee laihtuvansa"

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

89

Eilen -200g ja tänään -200g! Jos sitä huomenna taas pääsis laittaa sydämen tonne listaan. Pelkään ihan tosi paljon milloin tää laihdutusputki katkeaa ja kohta laihdun taas jonkun 200g viikossa vaikka söisin kuinka vähän:(
Tän päivän ruokailut myös ahistaa, vaikka oonkin syöny ton dietin mukaan, mutta tuntuu, että oon syönyt ihan kauheesti. Siis söin koulussa vähän karkkiakin! Se on kyllä ihan outoo et vaikka 2 karkkia saattaa ahistaa enemmän kuin omena, vaikka omenassa on enemmän kaloreita. Varmaan siksi, koska se karkki on TURHAA! Turhaaturhaaturhaaturhaaturhaa! Ei sitä tarvi, se on vain mieliteko, jossa on paljon kaloreita ja joka ei täytä mahaa!
Mua pelottaa joka päivä mennä vaa'alle. Entä jos en olekkaan laihtunut? Entä jos olen LIHONUT? Oon melkein kokonaan lopettanut veden juonninkin sen takia, että se näkyy heti painossa. Tyhmää, tiedän. Sen takia oon varmaan laihtunutkin nyt tällä viikolla aika kovaa vauhtia.. Eli nyt en varsinkaan uskalla juoda kuin sen yhden lasin vettä päivässä..

Muistakaa kuitenkin te, ihanat rakkaat lukijat juoda vettä ja rasvata käsiä jos ette halua samanlaisia kauhistuksia kuin mulla! :( Nää on vielä nyt pahemmat kun ihan verillä kun nuo haavat aukee.. Anteeksi jos järkytin jotain!!

maanantai 28. marraskuuta 2011

88

En ollutkaan lihonut eilen vaan laihtunut 200g! Ja tänään 400g!! Eli olen nyt yhteensä tiputtanut 3.4kg. Tänään aloitin myös skinny girl dietin, koska on todella ahdistavaa joka päivä miettiä, että paljonko kaloreita saa syödä joka päivä ja mikä on sopivasti. Nyt vain katson tuosta listasta! Tiedän, että en voi noudattaa tuota ihan loppuun asti sillä joulu on siinä lopussa, ja yhtenä viikonloppuna menen myös mummolaan.. Mutta yritän onnistua niin paljon päiviä kuin voin.
Meillä laitettiin eilen kotiin joulukoristeita ja kuunneltiin joululauluja ja paistettiin pipareita ja joulutorttuja (en syönyt!). Joulukuu on mun mielestä ihanaa aikaa ja tosi tunnelmallista, rakastan jouluvaloja, kynttiöitä ja lauluja! Mutta niinkuin melkein kaikkeen hyvään liittyy myös pahaa, eli jouluruoat.. Ahdistaa jo nyt kaikki ruoat joita joutuu suvun kanssa jouluna syömään.. En ymmärrä miksi kaikkiin juhliin liittyy ruokaruokaruokaruokaruokaruokaruokaruokaruoka

lauantai 26. marraskuuta 2011

87

-400g eilisestä! -400g!! Sen verran voisin laihtuu joka päivä. Huomenna en oo sit varmaan kyllä laihtunu yhtään kun söin/mulle syötettiin 2 KONVEHTIA ja 1 PIPARI.... Ja lisäksi oon syöny kanasalaattia, 2 kiiviä ja jugurtin. Muuten ois menny ihan hyvin ilman nuita konvehteja ja piparia...
Tänään otin itsestäni kuvia, jotta voin verrata tuloksia sitten kun olen laihtunut. Nyt kyllä melkein 3 kiloa takana, toivottavasti huomenna jo voin laittaa tuonne 1 sydämen lisää. Itkettää katsoakkin nuita kuvia, miten kukaan voi päästää itseään tähän kuntoon?? Reilun 5 kilon päästä saatan uskaltaa paljastaa minun painoni ja siitä vielä ehkä pari kiloa niin jonkun kuvan, ehkä... On vaan niin älyttömän lihava olo.

perjantai 25. marraskuuta 2011

86 - Tuhlaajapojan paluu

Täällä sitä taas ollaan. En voi uskoa, että viimeksi kirjoitin puoli vuotta sitten, silloin painoin 48.6 kiloa. Muistan kuinka lihavaksi silloin tunsin itseni. Ai mitäkö minulle tapahtui, kun kerran lähdin? No, aloitin parantumisen. Lähes puoli vuotta jaksoinkin yrittää: välillä oli huonoja päiviä, välillä paastosin, välillä ahmin, välillä oksensin. Koko puoli vuotta on ollut todella ahdistavaa, sillä en vain ole saanut syömistä normaaliksi. Joko ahmin tai olen syömättä. Kuuden kuukauden aikana olenki lihonut ÄLYTTÖMÄN paljon. En edes uskalla kertoa. Onneksi viimeisen kahden viikon aikana olen saanut painon tippumaan pari kiloa, mutta matkaa on vielä paljon. Ensimmäinen tavoitteeni on -8kg. -2kg mennyt, 6kg jäljellä. Ja tällä kertaa aion onnistua.


maanantai 30. toukokuuta 2011

85

Pyöräilin just kaatosateessa kotiin ja oon nyt ihan läpimärkä ja kylmä. Kun tulin niin vaihoin vaan päälle monta kokoa liian ison hupparin ja kädessä mulla on teekuppi. Huulet sinisenä haaveilen lämpimistä kesäpäivistä..

Aamupaino 48.6..♥

lauantai 28. toukokuuta 2011

84

Miksi vaaka näyttää joka päivä vähemmän, mutta peili aina vaan enemmän? En tiedä kumpaa uskoa, peilissä ihan selvästi katsoo takaisin pullea tyttö jolla on pömppis ja läskit reidet, miksi vaaka sitten näyttää alipainoa? Miksi monet samoissa mitoissa olevat tytöt näyttävät upeilta ja laihoilta? Ehkä vaaka on rikki, niin, niin sen täytyy olla. Tai sitten se johtuu siitä, että kaikki paino mikä minulla on, on läskiä joka painaa vähemmän kuin lihas. En keksi muuta selitystä. Mutta ehkä peilin kuvatus on parempi 9 kilon päästä, vai onko? 40 kiloako haluan painaa? Haluanko todella? Haluan, olen varma. Rakastan tätä tunnetta kun huippaa kun nousen ylös ja kun sormet ja varpaat välillä sinertävät ja ovat kylmät. Ja kun minulla on kylmä.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

83

Aamulla vaaka näytti 49.8 kiloa. Vihdoin pääsin eroon 5 numerosta ja normaalipainosta. Vielä en voi kuitenkaan liika iloita sillä välitavoitteeseenkin on matkaa vielä melkein 4 kiloa. En ehdi laihtumaan pieneksi ennen lomaa, mutta ehkä loman loppupuolella olen jo sen verran laihtunut, että viitsin olla bikineissä rannalla ainakaan kamalasti ahdistumatta.
Mua pelottaa kauheasti oman luokan päivä ensi viikon tiistaina. Mennään kiinalaiseen buffettiin syömään koko luokan voimin.. Yritän syödä siellä mahdollisimman vähän, mutta mun on pakko syödä kuitenkin jotain koska buffetti maksaa 8.90 ja en halua herättää epäilyjä.. Miksi kaikkeen liittyy aina ruoka, ja ahdistus?

maanantai 23. toukokuuta 2011

82

Viime kirjoituskerrasta on jo kaksi viikkoa ja olen laihtunut vain reilun kilon. Mua hävettää kirjoittaa tänne, että mulla on ongelmia ja että haluan laihtua, kun olen niin iso ja kun laihdun niin hitaasti. Tänään aloitin skinny girl -dietin ja yritän mennä sen loppuun asti. Kerron painoni tänne sitten kun pääsen taas alipainon puolelle eli toivottavasti viikon sisällä. Ja haluaisitteko, että laitan kuvan jossa näätte millainen läskipallo olen? Lupaan laittaa sen kun painoindeksi on alle 17 eli 4-5 kilon päästä ja silloin saan myös ottaa toiset korvisreiät. Eilen pengoin mun vanhoja vaatteita ja löysin kahdet lastenpuolelta ostetut 152 senttiset farkkucaprit ja ne oli sopivat! Hoksasin myös että mulla on nyt 11 viikkoa aikaa laihtua koulun alkuun ainakin se 7 kiloa, mutta 11 ois unelma.. Tänään olen onneksi syönyt vasta 50 kaloria..

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

81

Selvisin äitienpäivä aamupalasta 220 kalorilla... Olen sinänsä ihan tyytyväinen koska tarjolla oli suklaakakkua, karjalanpiirakoita, appelssiinimehua, keksejä... En tajua miksi mun paino ei ole moneen päivään laskenut vaikka olen syönyt alle kulutuksen ja liikkunutkin ihan okei. Toivottavasti se laskee ens viikolla tai sit pitää alkaa taas syömään vähemmän. Kesään mennessä en ehdi laihtua keijuksi, mutta jos ainakin sen 2-4 kiloa. Mun rippijuhlatkin on 3 kuukauden päästä ja siihen mennessä aion laihtua 6-10 kiloa. Ihan realistisia ja terveitä tavoitteita mun mielestä. :) Kyllä tää vielä tästä ja kun en ole ahminutkaan yli 2 viikkoon (saavutus mulle) ja en varmasti aiokkaan. Reisien väliin jäävä rako on kasvanut vähän ja jopa mä huomaan sen, vaikka yleensä en huomaa mitään eroa kun laihdun. Aurinko paistaa nyt ja voisin mennä vaikka lenkille

perjantai 6. toukokuuta 2011

80

Olen laiminlyönyt tätä blogia kun pidän liian pitkiä kirjoitustaukoja, anteeksi. Mun elämä on ollut todella outoa nämä pari viikkoa. En ole ahminut, mutta olen joinain päivinä syönyt luvattoman paljon. Olen silti laihtunut "paranemismyönteisten" viikkojen tuomat kilot takaisin. Minulla on päiviä kun voin sanoa olevani melkein onnellinen, kun taas seuraavana päivänä saatan itkeä veitsi kädessä kaikkea. On päiviä jolloin syöminen on helpompaa ja saatan syödä jopa lähes 1000 kaloria tuntematta kuin hieman ahdistusta, kun taas seuraavana päivänä ylimääräinen viinirypäle saattaa saada aikaan tunteen, että olen vain hyödytön possu joka ei osaa olla syömättä. En kerro nyt painoani tänne, mutta laitan tuohon sivuun reilun kuukauden aikana tiputtamani kilot ja tästä edespäin. Jos en käy päivittämässä vähään aikaan niin voitte ainakin seurata olenko onnistunut laihtumaan vai lihonut... Yritän alkaa päivittämään useammin, ihana kuitenkin kun olette pysyneet lukijoina, vaikka olenkin ollut todella laiska

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

79

salainenhaave, kirjoitit vanhaan postaukseni kommentissa, että ehkä tunnistit minut. Olisin todella iloinen jos lisäisit minut facebookissa kaveriksi niinkuin sanoit.

Tänään tajusin, että kesä oikeasti on tulossa ja minulla tulee kiire laihtua. Olen jo herkkulakossa ja päätin, että saan syödä korkeintaan 500kcal päivässä + hedelmiä/vihanneksia omantunnon mukaan. Lisäksi minun pitää kuluttaa joka päivä liikunnalla väh. 300kcal. Eiköhän tämä tästä ja painokin on pudonnut eilisestä -400g.. Kesään on 8 viikkoa = -8 kiloa.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

78

Olin valvonut yöllä ja minua väsytti. Rupesimme kaverini kanssa puhumaan jotain ruoasta ja laihdutuksesta. Minä kerroin hänelle. Minä avauduin syömisistäni, painotavoitteistani, ahdistuksesta, jopa oksentelusta ja viiltelystä. En kertonut kaikkea, mutta niin paljon etten olisi ikinä uskonut kenellekkään kertovani. Kaverini tokaisi, että "No ei se pieni laihdutus ole pahaksi kunhan sulle ei mitään syömishäiriötä tule"
Avautuminen ei siis auttanut ja minua ahdistaa nyt todella paljon. Enemmän kuin pitkään aikaan. Mutta niinhän se on, ei minulla oikeasti ole mitään syömishäiriötä ja tämä parantumisen yrittäminenkin on ollut ihan turhaa. Miksi parantua jostain jota ei ole. Olen nyt vain lihonut ja ahdistunut enemmän kun olen alkanut "parantua."

Joten aloitin taas siis laihdutuksen, haluan olla pieni.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

77

Olen ihan okei. Olen ihan okei, vaikken olekkaan kirjoittanut kahteen viikkoon. Yritin.. parantua. Yritin unohtaa kaiken tämän, yritin olla ajattelematta kaloreita, lihomista, vaakaa, tätä blogia. Yritin nauttia elämän pienistä iloista ja ruoasta. Mutta ei, en osaa syödä silloin kun pitäisi ja sen takia ahdistun ja ahmin ja ahdistun lisää. Olen lihonut haha.
 Sain äidiltä kirurginveitsen yhtä juttua varten, mutta se päätyikin pahan olon purkajaksi. Viilsin liian syvältäkin kerran enkä meinannut saada verenvuotoa millään loppumaan, mutta se vain nauratti minua, tämä on ihan liian helppoa.
  En todellakaan pysty menemään vaa'alle tai katsomaan itseäni peilistä, mikään ei innosta ja minua itkettää vain koko ajan ja on todella likainen olo. Olen vihainen itselleni kun en onnistunut parantumaan, mutta en osaa laihduttaakaan. Vaikken ansaitsisikaan, niin tarvitsisin todella jonkun jolle voisin puhua ja joka halaisi ja sanoisi, että kaikki menee vielä hyvin. Että tämä ei ole loppu, vaan uuden alku.

lauantai 19. maaliskuuta 2011

76

Torstai meni hyvin, perjantai meni hyvin, tämä päivä EI mennyt hyvin. Ahmin, taas. Ahmin tunnin aikana enemmän kuin olen varmaan koskaan ahminut... ja oksensin. En saanut varmasti kaikkea ulos, tiedän sen. Epäonnistunut olo, kurkku kipeä ja maha ja naama turvonneet. En jaksa enää, en jaksa. Oksentamisen jälkeen tuli olo, että en oikeasti jaksa enään, tuli olo, että minun on pakko kertoa jollekkin tästä. En pysty enään kantamaan taakkaa yksin, mutta en uskallakkaan kertoa kenellekkään. En halua hoitoa, sillä enhän ole edes sairas: Olen tyttö joka laihduttaa epätoivoisesti, laskee kaloreita ja liikkuu polttaakseen niitä, paastoaa välillä, laihtuu ja lihoo vaihtelevasti, ahmii tonneittain ja oksentelee silloin tällöin, en ole laiha, en ole kuolemassa, mutta olen hyvin hyvin väsynyt tähän. Voisinpa puhua tästä jollekkin, joka halaisi ja lohduttaisi ja yrittäisi ymmärtää.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

75

Oon LÄSKILÄSKILÄSKIx100000. Maanantai meni ihan hyvin, mutta sitten</3 Oikeesti itkettää, kun oon niin huono laihduttaa! Miksi!! sorrun aina.. AINA! Johtuuko se siitä etten halua tätä tarpeeksi? Ei, ei se voi, koska haluan tätä NIIIIN paljon, mutta miksi silti haluan muka hetkittäin ruokaa enemmän kuin laihtumista?! En tiedä mitä mun pitäisi tehdä, anteeksi, tää on tosi sekava postaus. En osaa laihduttaa, en osaa syödä normaalisti, mutta ahmia osaan jee.... Mutta nyt alkaa taas parin mässy päivän jälkeen laihduttaminen.. ja sitten lihon taas... ja laihdun.. ja lihon... Haukkukaa mua oikeesti! Sanokaa, että oon vitun läski joka vaan syö ja syö ja syö. Ahdistaa, ruoka on niin likaista, saastaista! silti ahmin. Ahmin ahmin ahmin, lihon, lihon, lihon. Älkää sanoko, että: "Ei se parin päivän ahmiminen sua lihota" Mulla se nimittäin EI jää siihen pariin päivään. Olen nyt viikon sisällä ahminut hmm 5 päivänä!! Ja en kuulkaa mitään pikkumääriä vaan useita tuhansia kaloreita! Mulle on varmasti tulossa bed... EI! Huomenna! Huomenna alkaa taas laihdutus! Otan itsestäni tänään kuvat ja mitat ja painon (joka on varmasti 60kg jee</3) En varmasti suostu julkaisemaan niitä kuvia täällä, mutta julkaisen sitten before/after kuvan kun painan 45 kiloa ja sen jälkeen kun painan 40 kiloa. Lupaan. Minun on oikeasti pakko alkaa laihtumaan nyt. PAKKO! Sehän on sitä mitä haluan eniten! Enemmän kuin ruokaa eikö!? Laitan käteeni kuminauhan ja räpsäisen sillä jos ajattelenkin ruokaa.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

74

Mummolassa kaksi ekaa päivää meni ihan hyvin, mutta sen jälkeen en jaksanut enää keksiä syitä, miksi en ole tunnin välein muiden kanssa syömässä, joten annoin vain mennä ja söin ja söin ja söin ja söin, enemmän kuin minun olisi edes tarvinnut. Menetin kontrollin. Itkettää, paino on varmasti todella paljon ja vielä vähän päälle. Maha on täynä ja turvonnut. En aio enää menettää kontrollia, en enää ikinä! Ei minulla ole varaa, ei näin lihavalla ole varaa. Haha naurattaa, olen tämmöinen tavallinen läski joka yrittää laihduttaa, mutta sortuu aina ahmimaan ja lihoo. Epäonnistuja. Mutta enään en aio sortua, sanokaa minun sanoneen, jos sorrun, haukkukaa läskiksi, haukkukaa, haukkukaa itsekurittomaksi, haukkukaa, huutakaa päin naamaa ja naurakaa perään, kertokaa totuus.

torstai 10. maaliskuuta 2011

74 - Kun kaikki oli vielä toisin

 Joskus minä olin ihan tavallinen tyttö, joka rakasti huomiota ja esiintymistä. Rakastin elämää, rakastin RUOKAA. En ollut ikinä edes hiukan lihava, vaan urheilullinen ja harrastinkin kilpavoimistelua 6 vuotta, ennen kuin lopetin sen reilut yksi ja puoli vuotta sitten, silloin myös aloitin ensimmäisen kerran kunnolla laihduttamaan.
Kuvat ovat ikäväliltä 5-12 eli uusin kuva on n.3 vuotta vanha, olisin todella iloinen, että jos joku minut tunnistaa niin kertoisi siitä.

POISTIN KAIKKI KUVAT TUNNISTAMISEN PELOSSA



keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

73

Tänään aamulla oltais lähetty mummolaan, mutta oon nyt oksennustaudissa nii ei sit lähettykkään. Oksennustauti on sinänsä ihan jees kun lähtipä yöllä eilisen päivän ruoat veks massusta ja nyt ei sit tee mieli syödä mitään<3 Pääsen kirjoittaa vasta perjantaina tai viimeistään sunnuntaina niin ajastan yhen postauksen teille huomiseksi. Mun ois pitäny julkaista se jo aikoja sitten, mutta se on vähän jäänyt.. Ja olin jo kokonaan unohtanut sen Mistä kaikki alkoi-postauksen, mutta lupaan tehä sen viimestään ens viikolla (ehhe..) Mummolassa lupaan syödä kaapit tyhjiksi ja lihoa 5 kiloa, amen.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

72

Haha naurattaa, mää sorruin ahmimaan, taas!! Luulin jo, että kun olin lähes 2 viikkoa ahmimatta, ettei sitä enää tapahtuisi. MUTTA MÄÄ VITTU AHMIN! Hahaha! Naurattaa kun oon niin paska. Millään ei oikeesti oo väliä. Vaikka ahmin niin mitä sitten! Mä vaan itken sit ja tuntuu, että elämä on pilalla! Haha naurattaa kun olen niin itsekeskeinen, kun luulen, että se on maailmanloppu, vaikka maailmalla soditaan ja ihmisiä kuolee nälkään! MUTTA MÄÄ AHMIN HAHA! Itkettää, naurattaa, ei millään oikeesti oo väliä, sama kun söisin kaiken ja lihoisin 1000000 kiloa, sama kuin lopettaisin syömisen, sama kuin kuolisin! EI SILLÄ OIKEESTI OO VÄLIÄ! HAHA! Ehkä niin ois paras. En vaan jaksa enää, EN JAKSA! En jaksa laskea ja miettiä koko ajan kaloreita, en jaksa paastota, en jaksa ahmia. En jaksa suunnitella kaikkea tän mukaan!! En pysty olemaan kavereiden kanssa kun pelkään, että joudun syömään ja silti aina itken kun olen yksin. En jaksa enää ahdistua kun kaikki ei mene niin kuin olen suunnitellut tai paino ei laske. En jaksa syödä pieniä ruokamääriä mutta sitten kuitenkaan laihtumatta kun sorrun aina ahmimaan! En vaan jaksa en jaksa en jaksa. EN JAKSA! Itkettää, naurattaa, sekava olo. Anteeksi.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

71

Kävin tänään elokuvissa kaverini kanssa katsomassa elokuvan Black Swan. Ajattelin ostaa sinne vain cokis zeroa, mutta jostain syystä otin karkkihyllyltä pussin. Kassalle mentäessä kuulin päässäni tutun äänen ja se kuiskasi "Älä sitten minulle valita kun lihot, kun et ole TÄYDELLINEN" En jaksanut välittää, en tänään. Elokuvissa oli mukavaa ja en edes juurikaan ajatellut karkkien kaloreita, vaan yritin nauttia elokuvasta ja kaverini seurasta, jäisinhän kuitenkin tänään miinuskaloreille. Elokuvan jälkeen totuus kuitenkin iski ja tajusin mitä olin tehnyt. Mutta enään ei auttanut valittaa, hauskuudet oli nyt ohi ja sitten on palkan maksun aika.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

70

Hiihtoloma alkoi tänään. Ihanaa kun ei tarvitse huolehtia koulujutuista ja ei ole koko ajan kiire. Hiihtoloma tarkoittaa kuitenkin meillä sitä, että mennään sukuloimaan n.200km päähän ja tänä vuonna reissu tapahtuu keskiviikosta sunnuntaihin. Luvassa paljon ruokaa ja syömistä ja sekös ahdistaa. En saa myöskään minun OMAA margariiniani, OMAA leipääni, OMAA jugurttiani yms. koko aikana, vaan joudun syömään sitä mitä nyt siellä sattuu olemaan :( Eli kevyttuotteet vaihtuvat pullaleipään, jäätelöön, suklaaseen, muroihin, leivonnaisiin..Mitä nyt yleensä mummolassa on tarjolla. Yritän todella selvitä niistä parista päivästä, mutta en haluaisi pahoittaakaan mummini mieltä.. Hankalaa ja ahdistavaa..