keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

75

Oon LÄSKILÄSKILÄSKIx100000. Maanantai meni ihan hyvin, mutta sitten</3 Oikeesti itkettää, kun oon niin huono laihduttaa! Miksi!! sorrun aina.. AINA! Johtuuko se siitä etten halua tätä tarpeeksi? Ei, ei se voi, koska haluan tätä NIIIIN paljon, mutta miksi silti haluan muka hetkittäin ruokaa enemmän kuin laihtumista?! En tiedä mitä mun pitäisi tehdä, anteeksi, tää on tosi sekava postaus. En osaa laihduttaa, en osaa syödä normaalisti, mutta ahmia osaan jee.... Mutta nyt alkaa taas parin mässy päivän jälkeen laihduttaminen.. ja sitten lihon taas... ja laihdun.. ja lihon... Haukkukaa mua oikeesti! Sanokaa, että oon vitun läski joka vaan syö ja syö ja syö. Ahdistaa, ruoka on niin likaista, saastaista! silti ahmin. Ahmin ahmin ahmin, lihon, lihon, lihon. Älkää sanoko, että: "Ei se parin päivän ahmiminen sua lihota" Mulla se nimittäin EI jää siihen pariin päivään. Olen nyt viikon sisällä ahminut hmm 5 päivänä!! Ja en kuulkaa mitään pikkumääriä vaan useita tuhansia kaloreita! Mulle on varmasti tulossa bed... EI! Huomenna! Huomenna alkaa taas laihdutus! Otan itsestäni tänään kuvat ja mitat ja painon (joka on varmasti 60kg jee</3) En varmasti suostu julkaisemaan niitä kuvia täällä, mutta julkaisen sitten before/after kuvan kun painan 45 kiloa ja sen jälkeen kun painan 40 kiloa. Lupaan. Minun on oikeasti pakko alkaa laihtumaan nyt. PAKKO! Sehän on sitä mitä haluan eniten! Enemmän kuin ruokaa eikö!? Laitan käteeni kuminauhan ja räpsäisen sillä jos ajattelenkin ruokaa.

2 kommenttia:

  1. vaikka se on vaikea hyväksyä, nälkä on mitä luonnollisin asia syömisen jälkeen. se pitää meidät elossa, mutta joitakin meitä piinaa. itsellä tuntuu siltä, etä repsahdukset tulevat siitä, että kieltää liikaa. sitten kun antaa itsensä syödä yhden keksin, ajattelee ottavansa toisen. milloin sitä sitten seuraavan kerran syö, että ei se haittaa? hups, koko keksipaketti kadonnut. ja sitä ketutuksen määrää.

    kaunis blogi sinulla! mutta täynnä ahdistusta, ja toivoinkin suuria voimia sulle ja huomaa - aurinko paistaa, ainakin täällä. Nauti siitä!

    VastaaPoista
  2. Tuntu ku oisin lukenu omaa päiväkirjaani täs! mul on usein iha sama fiilis, miks ahmisin ku tiiän et on jotai mitä haluun paljon paljon enemmän, mut oon tullu siihen tulokseen et ku ruokaa on lähettyvillä ja se pääsee kosketukseen kielen kanssa ni aivot menee jonkinlaiseen transsin ja alkaa keksii tuhansia syitä miks sais syödä. Se transsi on vaarallinen oikeesti... mut I feel you! Toisin ku sinä mä oon nii fail etten osaa oksentaa. kerran vaa onnistunu. Ja muuten toi sun teksti "isopieni tyttö joka ei osaa syödä oikein", äää tunnen kans niin. Tää blogi menee lukemislistalle.
    Sun pitäis koittaa rauhottua, vaikka meditoida ja toistaa mielessäs lauseita niinku "Suhteeni ruokaan on välinpitämätön" / "Laihtuminen on helppoa ja väistämätöntä". Mul ainaki tulee hyvä olo ku sanon noin ittelleni. Koita aivopestä ittes :) Tsemppiä!<3

    VastaaPoista