45

Tänään jotenkin ymmärsin hiukan enemmän mitä kuolema tarkoittaa. Tiedän, että ihmiset uskovat eri asioihin ja minäkin haluaisin niin kovasti uskoa, että kuoleman jälkeen on vielä elämää, että se ei ole kaiken loppu. Minä kuitenkin uskon vain siihen, että kun ihminen kuolee niin silloin vain lakataan olemasta. Ei enää kuulla, nähdä, tunneta, haisteta tai maisteta, ei edes ajatella mitään. Ajattelin ensimmäisen kerran tänään, että jos oikeasti onnistun joskus laihduttamaan itseni todella laihaksi ja siitä vielä laihemmaksi ja laihemmaksi.. Eihän elimistöni voisi mitenkään kestää sitä ikuisesti! Ennen pitkään kuolen tähän, jos en parannu. Mun olo on nyt todella ristiriitainen ja mä kirjoitankin varmasti tosi sekavasti. Haluaisin oikeasti olla todella laiha, kevyt ja pieni, mutta ei siitä ole mitään iloa jos kuolen. Tiedän, että on ihan tyhmää ja hassua, että ajattelen tämmöisiä, sillä olen vielä niin iso, mutta pelkään, että jos joskus tämä menee liian pitkälle, enkä voi lopettaa.. Jos ruumiinkuvani vääristyy entisestään ja lasken tavoitepainoa aina vain alemmas ja alemmas.